Jos merielämä houkuttelee mutta tuhansien ihmisten karibianristeilijöiden väenpaljous ahdistaa, pienelle luksushuvipurrelle pestautuminen voi olla oiva ratkaisu.  Jari Miettinen kertoo tässä miljoonajahdilla työskentelystä.

Siinä missä loistoristeilijöillä henkilökuntaa on noin tuhat, pienillä luksusjahdeilla heitä on vain kourallinen. Tai kemiläislähtöisen Jari Miettisen tapauksessa vielä vähemmän.

– Olen yksin, eli teen kaikki hyttisiivouksista kapteenin hommiin, useiden miljonäärien palveluksessa Mallorcan saarella jo vuosia ollut Jari kertoo.

Nykyisessä työssään 72-jalkaisella jahdilla Jari toimii toisinaan myös kokkina, sillä brittiomistaja ja hänen perheensä haluavat usein nauttia aamiaisen ja lounaan laivalla. Englantilaisperheeseen kuuluvat nuorehkot vanhemmat sekä 9-vuotiaat kaksospojat.

Jarilla on jo noin 15 vuoden kokemus jahtielämästä Mallorcalla, viiden eri raharikkaan alaisena. Sitä ennen mies teki töitä öljytankkereilla. Nykyisellä huvipurrella hän aloitti työt vuonna 2014.

-Olin oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja sain unelmaduunin. Pomo on aivan mahtava. Voin huoletta sanoa että mulla on saaren paras työpaikka, Jari hehkuttaa.

Jarin tämän hetkistä työtä edelsi seitsemän vuoden pesti 82-jalkaisella jahdilla hieman vanhemman englantilaismiljönäärin alaisena. Tuolloin hänen ei tarvinnut laittaa ruokaa, sillä kyseinen pomo halusi käydä vain päiväpurjehduksilla Mallorcan edustalla ja nautti aina myöhemmin kunnon ravintolaillallisen maissa.

Jarin vanha työnantaja myös kustansi hänelle avomerikapteenin Yacht Master –tutkinnon, jonka hinnaksi Jari arvioi kolmisen tuhatta euroa. Sen jälkeen Jarilla olikin kädet täynnä työtä: maaliskuusta lokakuuhun kestävän purjehduskauden aikana hän veneili seitsemänä päivänä viikossa, klo 9-18. Marraskuussa koitti perinteisesti loma, ja joulukuussa hän alkoi tekemään jahdille vuosihuoltoa.

Myös nykyisessä työssä tahti on kova ja hommia riittää. Purjehduskauden aikana hänellä ei ole viikossa yhtään vapaapäivää. Kun jahdin omistava perhe on paikalla, Jarin tehtävänä on olla aina käytettävissä.

– Kun omistaja on jahdilla, niin olen ensimmäinen ylhäällä ja menen hakemaan aamiaiscroissantit sekä patongit ja muut lounastarvikkeet ennen klo 9. Päivän päätteeksi kun perhe on mennyt yöpuulle, laitan paatin ns. nukkumaan ja lopetan päiväni.

Omistajan ollessa Englannissa Jari kertoo työtahtinsa olevan rennompi, mutta päivät venyvät silti usein ympäripyöreiksi. Uuden omistajan kanssa purjehduskausi kestää marraskuuhun. Muu aika vuodesta tehdään huoltoa. Jarilla on vuodessa lomaa kuukauden päivät, jotka hänen on pidettävä välillä marras-helmikuu.

Satama-alueella vilisee Bentley-luksusautoja ja toisinaan siellä käy mm. saudibisnesmies Nasser Al-Rashidin Lady Moura –jahti. Välillä iso työmäärä väsyttää, mutta noin yleisesti Jari on tyytyväinen ammatinvalintaansa.

– Tykkään olla töissä. Tässä näkee nopeasti työn tuloksen: on kiva kun pomo tulee paikalle ja on tyytyväinen, että paatti näyttää hyvältä. Saan usein kiitosta ja tykkään ajaa itse näitä paatteja.

Jari kertoo bongaavansa Välimerellä tämän tästä delfiinejä.

– Valaan olen nähnyt kerran. Oltiin merellä matkalla Mallorcalta Ibizalle ja satuttiin näkemään valas kun se sukelsi.

Toisinaan Jari pääsee myös matkustamaan miljonääripomojensa seurassa hieman kauemmas kotivesiltä. Erään jahdin kanssa tehtiin iso Välimeren kierros.

– Lähdettiin huhtikuussa: Sardinia, Korsika, Italia, Ranska, St. Tropez, Monaco. Hirveän hienoja paikkoja. Tultiin marraskuussa takaisin. Ihan mahtava reissu, hän muistelee.

Nykyisellä luksuspurrellaan Jari ei ole vielä päässyt matkustamaan Espanjan ulkopuolelle, mutta Barcelonan F1-kisoihin hän pääsi seilaamaan nelisen vuotta sitten.

– Aikomus olisi kierrellä Välimerta kunhan pomolla on aikaa, Jari kertoo.

Miljonääreistä Jari on oppinut asian jos toisenkin vuosien varrella. Hänen pomoistaan yksi on ollut saksalainen ja muut englantilaisia.

-Engelsmanneissa sen huomaa siitä että on miljonääri, että heillä on hirveän hienot käytöstavat. He ovat myös kauhean mukavia ja rentoja.

Eräs Jarin pomoista jopa suostui olemaan syömättä lihaa laivalla, jottei Jari joutuisi kokkaamaan itselleen erillistä kasvisateriaa. Nykyistä edeltänyt pomo pyysi toisinaan häntä seurakseen sukeltamaan.

Välit työnantajiin ovat Jarin mukaan yleensä olleet oikein hyvät ja juteltua tulee usein.

– Tietysti täytyy pitää tietty raja, ja muistaa, että pomo on tullut laivalle viihtymään ja lomailemaan, hän miettii.

Ainoastaan saksalaisen jahdinomistajan kanssa sukset menivät ristiin vuosia sitten. Jari sai yllättäen lähtöpassit päivän varoitusajalla.

– Jotkut luulevat, että kun on rahaa, niin on ylempänä. On laivan omistajia, jotka haluavat pitää ison kuilun itsensä ja työntekijän välillä, hän miettii.

Tämäntyylinen epävarmuus työn jatkuvuudesta onkin Jarin mukaan työn suurin miinus. Työsopimuksia pienillä luksuspursilla ei juuri tehdä, vaikka EU:n alueella ollaankin. Jari sanoo sen olevan lainsäädöllisesti liian hankalaa, kun laiva on rekisteröity yhteen maahan, omistaja asuu toisessa ja työntekijä on kotoisin kolmannesta.

Haluatko loistoristeilijälle töihin? Lue merille töihin lähteneiden suomalaisten kokemuksia ja bongaa työnhakuvinkkejä aikaisemmasta jutustani täältä. 

Teksti: Mirva Lempiäinen

Kuvat: Jari Miettisen kotialbumi